Matkalla Helsinki-Vantaalle

Mun lähtöaamu oli kuin sekasorto (lievästi sanottuna), puolet vaatteista vielä pakkaamatta ja passi hukassa. Kelataanpa vähän?

Edellisenä päivänä kävin kaupassa ostamassa shampoot, suihkusaippuat ja muut tarpeelliset tavarat joita en haluaisi avattuina matkalaukussani kuljettaa. Olin juuri tullut toiselta reissulta ennen kielimatkaa, joten alkoi uudelleenpakkaaminen ja vaatteita piti pestä. Mun matkalaukku oli melkein täynnä, mutta mietin vaan että kyllä siihen käsimatkatavarareppuun myöhemmin mahtuu, koska se oli melkein tyhjä (noh, ei olisi kannattanut ajatella näin...you'll see). Aamulla heräsin vähän ennen viittä, koska EF-ryhmä oli tavattava kuudelta. Tungin vielä viimeiset yön aikana kuivuneet vaatteet matkalaukkuun ja puin päälle rennot reissuvaatteet (älä mene varsinkaan pitkälle lennolle esim. farkuissa = pelkkää kärsimystä). Tässä vaiheessa en löydä mun passia. Muistin kyllä että olin laittanut sen kaapin hyllylle, mutta eipä sitä näkynyt missään. Paniikissa raivasin kaikki kamat hyllyltä ja passi (onneksi) löytyi. En muutenkaan pysty syömään aamulla, joten join vain smoothien ennen lentokentälle menemistä. Taksin tilaamisen jälkeen menimme äitin kanssa ulos ja hyppäsimme taksiin.

Helsinki-Vantaalla oli vähän ihmisiä verrattuna muihin kertoihin jolloin olen siellä ollut. Ennen kuin liiderit olivat paikalla, monia kielimatkalaisia alkoi näkyä. Lopulta kaikki kerääntyivät kuuntelemaan liideriä ja vanhemmat alkoivat hyvästellä lapsiaan. Tämän jälkeen saatiin ohjeet, että miten seuraavaksi toimitaan. Check-in:in jälkeen mentiin heittämään laukut ruumaan menevälle hihnalle ja turvatarkastukseen päin. Jo viimeistään tässä vaiheessa kaikki alkoivat tutustua toisiinsa.

Mun paikka lentokoneessa oli aivan koneen etuosassa käytäväpaikalla, kun taas muilla loppuosassa (rivi 5 ja muilla 20-> jes). Mutta no worries, sainpahan aikaa syödä ja varsinkin nukkua kiitos ihanien kanssamatkustajien jotka eivät ravanneet edes taas. Kävin myös muutaman kerran muiden luona koneen takaosassa. EF:n lennoilla ei yleensä tarjota ruokaa, paitsi tietenkin pitkillä lennoilla vaikkapa jenkkeihin, joten kannattaa varata esim. femma tai enemmän jos sulle tulee helposti nälkä. Koska olin tosiaan ensimmäisillä penkkiriveillä, sain myös nousta ensimmäisten matkustajien joukossa ja astella ihanalle Britannian mantereelle.